Saksan sanajärjestys: Näin rakennat lauseen oikein

Saksan sanajarjestys on yksi niista asioista, joka erottaa luontevan saksan kankeasta kaannoskielesta. Hyva uutinen on, etta saksassa on selkeat saannot sanajarjestykselle — ne ovat vain erilaiset kuin suomessa tai englannissa. Tassa artikkelissa kaymme lapi kaikki keskeiset sanajarjestyssaannot.

V2-saanto: Verbi toisena

Saksan paalauseen tarkein saanto on V2-saanto: taivutettu verbi on aina lauseen toisessa paikassa. Tama ei tarkoita toista sanaa, vaan toista lausejasenpaikkaa.

Peruslause:

• Ich trinke Kaffee. (Juon kahvia.)

Tassa “ich” on ensimmaisessa paikassa ja “trinke” toisessa. Mutta entapa jos haluat aloittaa ajan- tai paikanmaarayksella?

Aikamaareella aloitus:

• Heute trinke ich Kaffee. (Tanaan juon kahvia.)

Huomaa: “heute” siirtyi ensimmaiseen paikkaan, verbi pysyi toisessa, ja subjekti “ich” siirtyi verbin jalkeen. Tama on inversio, ja se on saksan keskeisimpia sanajarjestyssaantoja.

Lisaksi esimerkkeja:

• Am Montag gehe ich ins Kino. (Maanantaina menen elokuviin.)
• In Berlin wohnt mein Bruder. (Berliinissa asuu veljeni.)
• Leider kann ich nicht kommen. (Valitettavasti en voi tulla.)

V2-saanto patee aina paalauseissa riippumatta siita, milla lausejasenella lause alkaa.

Paalauseen perusrakenne

Saksan paalauseen perusrakenne noudattaa kaavaa:

Paikka 1 + VERBI + subjekti (jos ei paikassa 1) + muut lausejaesenet

Yleisimmat vaihtoehdot paikalle 1:

• Subjekti: Ich lerne Deutsch. (Opin saksaa.)
• Aikamaare: Morgen fahre ich nach Hamburg. (Huomenna matkustan Hampuriin.)
• Paikkamaare: In der Schule lernen wir Deutsch. (Koulussa opimme saksaa.)
• Objekti: Das Buch lese ich gern. (Tuota kirjaa luen mielellani.)

Sivulauseen sanajarjestys: Verbi loppuun

Kun lause alkaa alistuskonjunktiolla, taivutettu verbi siirtyy lauseen loppuun. Tama on monille oppijoille yllattavin saanto.

Yleisia alistuskonjunktioita:

• weil (koska)
• dass (etta)
• wenn (kun/jos)
• obwohl (vaikka)
• als (kun, menneessa ajassa)
• bevor (ennen kuin)
• nachdem (sen jalkeen kun)

Esimerkkeja:

Paalause: Ich bleibe zu Hause. (Jaan kotiin.) Sivulause: Ich bleibe zu Hause, weil ich krank bin. (Jaan kotiin, koska olen sairas.)

Paalause: Er sagt das. (Han sanoo sen.) Sivulause: Er sagt, dass er morgen kommt. (Han sanoo, etta han tulee huomenna.)

Paalause: Ich bin glucklich. (Olen onnellinen.) Sivulause: Wenn ich Musik hore, bin ich glucklich. (Kun kuuntelen musiikkia, olen onnellinen.)

Huomaa viimeisessa esimerkissa: kun sivulause tulee ensin, se toimii paalauseen “paikkana 1”, ja paalauseen verbi tulee heti peraan.

Kysymyslauseet

Saksassa on kaksi kysymyslausetyyppia, ja molemmissa sanajarjestys poikkeaa vaitelauseesta.

Kylla/ei-kysymykset

Kylla/ei-kysymyksisssa verbi tulee lauseen alkuun:

• Trinkst du Kaffee? (Juotko kahvia?)
• Sprichst du Deutsch? (Puhutko saksaa?)
• Hast du Zeit? (Onko sinulla aikaa?)
• Kannst du mir helfen? (Voitko auttaa minua?)

Kysymyssanakysymykset

Kysymyssanakysymyksisssa kysymyssana on ensimmaisessa paikassa ja verbi toisessa (V2-saanto patee):

• Was machst du? (Mita teet?)
• Wo wohnst du? (Missa asut?)
• Wann kommst du? (Milloin tulet?)
• Warum lernst du Deutsch? (Miksi opit saksaa?)
• Wie heisst du? (Mika nimesi on?)

Aika, tapa, paikka (temporal, modal, lokal)

Kun lauseessa on useita maaritteita, ne jarjestetaan yleensa jarjestykseen aika — tapa — paikka. Saksassa tasta kaytetaan lyhennetta TeKaMoLo (temporal, kausal, modal, lokal).

• Ich fahre morgen (aika) mit dem Zug (tapa) nach Berlin (paikka). (Matkustan huomenna junalla Berliiniin.)

• Wir gehen heute Abend (aika) gern (tapa) ins Restaurant (paikka). (Menemme tanaan illalla mielellaan ravintolaan.)

Tama on ohjesaanto, ei ehdoton laki, mutta sen noudattaminen tekee lauseista luontevan kuuloisia.

Konjunktiot ja niiden vaikutus sanajarjestykseen

Saksan konjunktiot jakautuvat kolmeen ryhmaan sanajarjestyksen perusteella:

Rinnasteiskonjunktiot (ei muutosta)

Nama konjunktiot eivat muuta sanajarjestysta. Niiden jalkeen tulee normaali V2-lause:

• und (ja): Ich lerne Deutsch und ich spreche ein bisschen.
• aber (mutta): Ich mochte kommen, aber ich habe keine Zeit.
• oder (tai): Gehst du ins Kino oder bleibst du zu Hause?
• denn (silla): Ich bleibe zu Hause, denn ich bin mude.

Alistuskonjunktiot (verbi loppuun)

Kuten edella todettiin, nama siirtavat verbin lauseen loppuun:

• weil, dass, wenn, obwohl, als, bevor, nachdem, wahrend, bis, damit

Adverbikonjunktiot (inversio)

Nama konjunktiot toimivat kuin adverbit — ne vievat ensimmaisen paikan ja aiheuttavat inversion:

• deshalb (siksi): Ich bin mude, deshalb gehe ich ins Bett.
• trotzdem (siita huolimatta): Es regnet, trotzdem gehe ich spazieren.
• dann (sitten): Ich esse Fruhstuck, dann gehe ich zur Arbeit.
• danach (sen jalkeen): Wir essen, danach trinken wir Kaffee.

Erottuvat verbit ja lauserakenne

Erottuvien verbien etuliite siirtyy lauseen loppuun paalauseessa:

• Ich stehe um 7 Uhr auf. (Nousen kello 7.)
• Wann stehst du auf? (Milloin nouset?)

Mutta sivulauseessa etuliite palaa kiinni verbiin, joka on lauseen lopussa:

• Ich bin mude, weil ich frueh aufstehe. (Olen vaysynyt, koska nousen aikaisin.)

Kaytannon neuvoja

1. Harjoittele V2-saantoa aktiivisesti. Ota mikaa tahansa lause ja kokeile aloittaa se eri lausejasenella. Esimerkiksi: “Ich lerne Deutsch” -> “Deutsch lerne ich” -> “Jeden Tag lerne ich Deutsch”.

2. Opettele konjunktiot ryhmiittain. Konjunktioiden vaikutus sanajarjestykseen on niin keskeinen, etta ne kannattaa oppia kolmessa ryhmassa: ei muutosta (und, aber, oder, denn), verbi loppuun (weil, dass, wenn…) ja inversio (deshalb, trotzdem, dann…).

3. Lue saksaa paljon. Sanajarjestys automatisoituu parhaiten, kun naet ja kuulet oikeita lauseita. Lyhyet uutistekstit, kielioppitehtavat ja saksankielinen media ovat erinomaista harjoitusmateriaalia.

4. Ala pelkaa virheita. Sanajarjestysvirheet eivat yleensa estaa ymmartamista, joten uskalla puhua ja kirjoittaa, vaikka et olisi ihan varma jarjestyksesta. Luontevuus tulee harjoittelun myota.